Tahdon parvekkeelle

Miksi ensin on hirmuisen hienoja kevätpäiviä ja sitten tulee tällainen räntäkaaos? Aurinko kävi herättelemässä parvekevimmani ja sitten häipyi jättäen minut parvekkeelle mittanauhoineni loskan keskelle. Olin päättänyt, että tänä viikonloppuna teen parvekesuunnitelman. Niinpä eilen sormet kohmeessa ja tohvelit märkinä mittailin parvekkeen mittasuhteita. Kun aloin piirtää pohjakuvaa, ymmärsin, etten vaakatasoon satavan rännän keskellä ollut mitannut likimainkaan kaikkia tärkeitä kohtia. Eihän siitä sumpailusta mitään tullut, suunnitelma jäi tekemättä. Haluaisin saada parvekeajatukseni paperille nyt, en kuukauden päästä. Sisustaminen (tai parvekkeen tapauksessa kenties ulkoistaminen?) rentouttaa mieltä, kun kaikki muu menee päin ties mitä.

Korviketoimena sisustukselle soitin tänään kanteletta ruotsalaisille kyläilijöilleni. Soittaminen on niin kovin mukavaa, mutta kun soittopelin ottaa esille kerran puolessa vuodessa, sattuu aina sormiin älypaljon. Jokainen sormenpää on nyt niin kipeä, että kirjoittaminen sattuu. Lupaan harjoitella useammin. Ehkä tämän päätöksen julkistaminen tällä tavalla saa minut pitämään sen.

Vaan koska minulla ei tänään ollut alunperinkään juuri minkäänlaista asiaa, lopetan tähän. Susanna ja Lotta tahtovat sushia - taasko pitää leikkiä aikuista ja syödä outoja asioita. Pah. Palaan asiaan, kun olen virkeämmällä tuulella. Heihei.