Ensimmäinen kerta
Ajatella, että vielä liki 29-vuotiaana voi kokea asioita ensimmäistä kertaa. Tulin tänään mutsin luo Joensuuhun ja toin pyykit mukanani. Siis pakkasin aamulla pyykkikorin sisällön reppuun ja matkasin 500 kilometriä päästäkseni pesukoneen luo. Veljeni teki tätä opiskeluaikoinaan paljonkin, vaikka Turusta on Joensuuhun sentään vieläkin pidempi matka. Mutta 19-vuotias poika onkin ihan eri asia. Viime viikonlopun Venäjä-retki ja kiireinen työviikko venyneine päivineen tekivät pyykkivuoron varaamisen mahdottomaksi ja vaatekaappi ammotti tyhjyyttään. Ei auttanut, oli pakattava kaikki reppuun. Puolustuksekseni sanottakoon kuitenkin, että pesin sentään pyykit itse ja pyykkäsin hieman mutsin pyykkejä samalla. Siitä kai tietää, että on aikuinen.
Tässä olisi nyt kuva ihanasta turkoosista pyykkikoristani, mikäli olisin samassa kaupungissa sen kanssa.
Tässä olisi nyt kuva ihanasta turkoosista pyykkikoristani, mikäli olisin samassa kaupungissa sen kanssa.
2 Comments:
At 9:08 am, Katri Söder said…
Myös minun veljeni raahasi pitkään pyykkejä vanhemmille pestäväksi. Itse ihmettelin tällaista toimintaa kovasti. Minun motiivini pestä pyykit itse oli nimittäin se, että olen niin kamalan laiska. Minusta on paljon helpompaa pestä pyykit oman talon pyykkituvassa kuin raahata niitä jonnekin Vantaalle.
At 2:02 pm, Veera said…
Ihminen ajautuu epätoivoisiin tekoihin, jos ei koskaan ole kotona pyykkituvan aukioloaikoina.
Post a Comment
<< Home