Keski-ikäistä teineilyä

Yleisön pyynnöstä lienee pakko kommentoida viime viikonlopun Tallinnan-retkeä. Takaisin normaaliin arkeen (lue: facebookin ihmeelliseen maailmaan) palaaminen on meinannut olla niin hektistä, ettei blogiinsa ole ehtinyt.

Mitä voi tulla siitä, kun viisi viimeksi teinivuosina koolla ollutta kokoontuu? Toki itse kukin on nähnyt itse ketäkin, toiset päivittäin, toiset vain pari kertaa kymmenessä vuodessa, mutta tämän kokoisella joukolla emme ole tavanneet. Villiä meininkiä kypsän aikuisella ripauksella...

Teinit majailivat milloin kenenkin kotona, vanhemmat lähetettiin töihin tai mökille evakkoon. Kolmekymppiset (+ minä, joka alamittaisenakin pääsin mukaan, kiitos) vuokraavat 150 neliön asunnon Tallinnasta, ettei kenenkään mies tai lapset häiriinny yöllisestä riekkumisesta. Teinit valvovat läpi yön ja nukkuvat koko seuraavan päivän. Tässä iässä valvotaan edelleen koko yö, mutta kaikki heräävät ennen kymmentä, koska kaikilla on jonkinlainen päivärytmi. Teinit syövät McDonaldsilla ja juovat siideriä puistossa. Kolmekymppiset tuskailevat ravintolavalinnan kanssa, tilaavat monta ruokalajia ja viiniä pullossa. Teinit viihdyttävät itseään laskemalla rakkausprosentteja kaikkien ihkujen, joskin usein tuntemattomien, poikien kanssa ja laittamalla ilmapalloja paidan alle. Kolmekymppiset laskevat rakkausprosentteja tuttujen kanssa, toivovat, että muitakin teinivuosien ennustusmenetelmiä olisi muistissa tai perässävedettävässä matkalaukussa ja laittavat ilmapalloja paidan alle. Teinitytöt pussailevat keskenään, koska eivät ole ihan varmoja, mihin suuntaan elämässä pitäisi mennä. Kolmekymppiset tytöt pussailevat keskenään, koska haluaisivat palata siihen kohtaan elämää, jossa ei vielä ollut päätynyt nykyiseen pisteeseen elämässään.

Ja sitten vielä haluan korostaa, että minähän siis en ole vielä 30. Olin teininä tässä porukassa nuorin ja olen sitä edelleen. Vielä vuoden olen kuolematon!