Teinimeininki

Esa täytti eilen 28 v. Ja sitähän piti tietysti juhlia. Voivoi. Ja olipa kuka tahansa meistä kuinka vanha tahansa, en kenties koskaan opi juomaan olutta niin kuin niin sanotut aikuiset sen tekevät (tai niin kuin kirjoissa väitetään heidän tekevän sen. Paitsi niissä kirjoissa, jotka kertovat totuuden). No, sattuuhan näitä.

Kummityttöni (8 v.) esitti viime viikolla pahoja kysymyksiä: Miksi minun kotini on paljon pienempi kuin mummon? Mitä tapahtuu, jos joku onnistuu antamaan toiselle huumeita? Mitä tarkoittaa "anna lahjaksi aikaa"? ja Miksi halusin ostaa "viereinen paikka on vapaa" -pinssin kissanpentupinssin sijaan. Ja suosikkini: "Mitä tehdään stressilelulla? Jos kaveri on käymässä ja hän kiukuttaa minua, enkö muka mieluummin pure kaveria kuin stressilelua?" Elämän suuret kysymykset, siinäpä ne.

Tässä jutussa ei ole mitään tolkkua eikä se täsmää otsikon kanssa, lopetan siis tähän.

It's a girl!

There's one more of us! My sister just had a baby girl. This new person's so new I haven't even seen a picture of her yet but I've been told (and it was apparent already from the earliest still-in-the-tummy pictures) that she, too, has the most recognizable of our family features: the Julkunen nose. Welcome to the family!

Strange. The last time Saara had a baby we both lived in Tampere and I spent days in the hospital with them. Seems it was just yesterday but now Anni's old enough to have promised to let her new sister have some of her barbies.

Looks like aunty Vee has to start planning a trip to Lapland!

Postia ja ystäviä

Sain eilen Englannista kirjeen! Oikein vanhanaikaista paperipostia siis. Petra kertoi kuulumisiaan ja pyysi vastaustakin kirjeitse, kun tietokone on rikki. Miksi kukaan ei enää lähetä oikeaa postia? Paitsi minä postikortteja SONKille. Postiluukusta tuleva tervehdys lämmittää valtaisan paljon, paljon enemmän kuin postin tuomat ainaiset laskut. Tai oikeammin mikä tahansa ystävällismielinen viesti, joka ei liity töihin tahi muihin työhön rinnastettaviin aktiviteetteihin tuntuu mukavalta (vinkvink).

Lauantaina näin pitkästä aikaa vanhaa opiskelukaveria ja soittelin muillekin entisaikain kavereille, joihin ei enää jokapäiväisessä elämässä törmää. Vanhoja ystäviä pitäisi tavata useammin. Ja jos pääsisi lomalle, voisi lähettää kaikille vanhoille (ja toki myös uusille) ystäville postikortteja.

Ystävyys on ihmeellinen asia. Kuinka kahden ihmisen välinen suhde jalostuukaan vuosien saatossa. Ja vaikka ei näkisi aikoihin, on uudelleen kohtaaminen aina lämmin ja kuulumisten päivittäminen virkistää mieltä. Lauantaina naurekselimme sille, kuinka elämä muuttaa ihmistä kymmenessä vuodessa. Mieli rauhoittuu ja yhtäkkiä huomaa olevansa sen ikäinen, että ruoan laitto ja viinin nautiskelu hyvässä seurassa kotona on aito vaihtoehto aamuun saakka bilettämiselle (sitähän minä siis en enää harrasta...). Mutta se ei haittaa, koska muutkin ovat sen ikäisiä. Vaan mihin hävisivät laiskat sunnuntait, jolloin suurella joukolla lojuttiin katsomassa Simpsoneita krapulaherkkujen kera?

Kylläpä hymyilyttää

Katri ja Lauri ovat onnellisesti naimisissa ja häät olivat kenties parhaat bileet ikinä! Morsio oli kaunis ja sulhanen komea ja vierailla oli hauskaa. Joillakin jopa aamukahdeksaan saakka... Mutta sehän on vain hauskaa, kun kanssajuhlijat heräävät puoli kahdeksalta Hoosiannaan ja Uralin pihlajaan :) Aurinko paistoi koko viikonlopun Ja luntakin on niin paljon, että on oikean talven tuntua.

Maailmassa on monia syitä hymyillä, hyvä niin.

Ketä kiinnostaa?

Kohkatikohkan ja vauhkotivauhkon käy MTV3:n uutistenlukijan suu, kun esitelmöidään siitä, kuka on tienannut minkäkin verran ja kuka ehkä vieläkin enemmän. Mahdollisesti olen outo ja poikkeava, mutta minua ei voisi vähempää kiinnostaa, kuka kaiken maailman kohtuuttoman rikkaista on tienannut kaikkein kohtuuttomimman summan rahaa. Voi voi, kun Jorma Ollila ei enää saakaan eniten ja aijai, kun the Rasmuksen jätkät ansaitsevat enemmän kuin HIMin. Voi että, kun on kiinnostavaa. Not.

Suunnattoman surkuttelun kohteeksi joutui myös Matti Vanhanen, joka jäi niin kovin monien muiden jälkeen tällä listalla. Siis se sama pääministeri, joka toisaalta kai kuitenkin kuuluu siihen parjattuun poliitikkojen joukkoon, joka antaa itselleen jatkuvasti palkankorotuksia ja ansaitsee aivan liikaa.

Niinpä niin.